Espooseen tarvitaan tutkimusohjelma

Omalla tutkimusohjelmalla Espoo voisi tukea yliopistojen tekemää tutkimusta ja ohjata datoihinsa tehtävää tutkimusta. Tilastoinnista on aika siirtää katse tulevaisuuden suunnitteluun seuraaville vuosikymmenille.

Espoo tunnetaan innovatiivisesta hengestään, korkeatasoisista kouluistaan ja dynaamisesta elinkeinoelämästään. Jotta kaupunki voi jatkossakin kehittyä ja pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä, on tärkeää, että sille muodostettaisiin oma tutkimusohjelma. Tämä olisi merkittävä investointi tulevaisuuteen ja toisi mukanaan monia hyötyjä. Tässä kolme keskeistä syytä, miksi Espoon oma tutkimusohjelma on tärkeä:

1. Paikallisten ongelmien ratkaiseminen

Espoolla on omat erityispiirteensä ja haasteensa, joita ulkopuoliset tutkimukset eivät aina pysty täysin kattamaan. Oman tutkimusohjelman avulla kaupunki voi keskittyä juuri niihin kysymyksiin ja ongelmiin, jotka ovat erityisen merkityksellisiä paikalliselle väestölle. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kestävän kaupunkisuunnittelun kehittämistä, liikenteen sujuvoittamista tai ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden ratkaisemista. Kun Espoo kerää ja käyttää tietoja itse, se voi tarjota parempia ratkaisuja kaupunkilaisille.

2. Innovaatioiden edistäminen

Espoo tunnetaan innovatiivisuudestaan, kiitos muun muassa Aalto-yliopiston ja lukuisten teknologiayritysten. Oman tutkimusohjelman avulla kaupunki voisi entisestään vahvistaa asemaansa innovaatiokeskuksena. Tutkimusohjelma voisi tarjota resursseja ja tukea uusien ideoiden ja teknologioiden kehittämiseen, mikä hyödyttäisi sekä paikallisia yrityksiä että asukkaita. Lisäksi Espoo voisi houkutella uusia yrityksiä ja investointeja alueelle, luoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa paikallistaloutta.

3. Kestävän kehityksen tukeminen

Espoo haluaa olla ympäristöystävällinen kaupunki ja on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kaupungin oma tutkimusohjelma voisi keskittyä projekteihin, jotka auttavat vastaamaan näiden haasteisiin säästämään energiaa, kierrättämään paremmin ja torjumaan ilmastonmuutosta. Tämä auttaisi Espoota saavuttamaan ympäristötavoitteensa ja näyttämään esimerkkiä muille kaupungeille. Lisäksi pelkkien kuvaavien tilastojen sijaan tarvitaan ennakoivaa tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään tulevaisuuden trendejä ja haasteita. Ennakoiva tutkimus tarjoaa työkaluja päätöksentekijöille, jotta he voivat tehdä hyviä päätöksiä pitkällä aikavälillä.

On myös tärkeää huomata, että Kuntaliiton nykyinen tutkimusohjelma, Erilaistuva KuntaSuomi, päättyy vuonna 2025. Espoon täytyy varmistaa, että se voi jatkaa omia tutkimuksiaan tämän jälkeenkin. Samalla varmistetaan, että tutkimukseen tehtävät taloudelliset panostukset pystytään perustelemaan toiminnan näkökulmasta.

Oma tutkimusohjelma antaisi kaupungille mahdollisuuden keskittyä erityisesti Espoon tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Espoon oma tutkimusohjelma olisi työkalu, jolla kaupunkia voidaan kehittää tulevaisuutta varten. Se auttaisi kaupunkia ratkaisemaan ongelmia, keksimään uusia asioita, tukemaan kouluja ja yrityksiä, parantamaan ympäristöä ja valmistautumaan tulevaisuuteen.

Kiitokseni

Kiitos.

Tänään on vaalipäivä ja Suomen kunnissa valta vaihtuu illalla saatavan äänestystuloksen mukaisesti. 

Tänään minun osaltani huipentuu noin 1,5 vuotta kestänyt projekti, jonka tavoitteena on ollut luoda Espoon vihreille ehdokkaille mahdollisimman hyvät edellytykset yhteiselle kampanjoinnille. 

Tottakai projektiin on kuulunut myös ehdokkaiden rekrytointi, kampanjan suunnittelu ja käytännön toteutus. Nämä vaalit painuvat mieleen täysin erilaisina kuin kaikki aiemmat kampanjat, joita olen ollut tekemässä. Pandemian myötä tekemiseen tuli mukaan varautumissuunnitelmat ja niiden pohjalta muuttuvat skenaariot kampanjan turvalliseksi toteuttamiseksi.

Vaalityöryhmämme ja työntekijämme tekivät lujasti töitä ja käyttivät huippuluokan osaamistaan, jotta pystymme sovittamaan suunnitelmat tavoitteisiimme huomion ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Yhdistyksiemme hallitukset toteutti tarvittavat päätökset ja teki töitä, jotta puitteet kampanjassa onnistumiselle ovat käytännössä olemassa. Vapaaehtoiset ja tukiryhmät yhdessä yhdistysten kanssa kuskasivat, roudasivat ja rakensivat päivä toisensa jälkeen kampanjointipisteet, luukuttivat lehtiä ja flyereita, valokuvasivat kampanjointia, suunnittelivat ehdokkaiden mainoksia, tukivat kun tukea tarvittiin. Osa heistä on tänään toimimassa vaalilautakunnissa. Tämä on sitä työtä, jolla demokratia voi toteutua. Lähdimme tekemään isompaa kampanjaa kuin koskaan ennen ja poikkeuksellisista oloista huolimatta tämä tavoite täyttyi. Siitä kuuluu suuret kiitokset kunnianosoituksin näille demokratian sankareille!

Ilman ehdokkaita ei ole vaaleja. Espoon vihreät saivat mukaan häikäisevän upean listan osaavia ihmisiä kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta. Kun soitin ihmisille kysyäkseni heitä ehdokkaiksi vastaanotto oli järjestään myönteistä, kun haastattelimme ehdokkaita jo siinä vaiheessa tunsin kylmiä väreitä siitä miten upeita ihmisiin sain tutustua. Olen syvästi kiitollinen kaikille mukaan heittäytyneille ehdokkaille rohkeudesta! Voin vain toivoa, että tästä olemme voineet tarjota teille hyvän ensi kosketuksen politiikkaan ja kampanjan, jonka yhteishenki ja muistot elävät pitkään. Kiitos upeat!

Kiitos Valtterille ja Pekalle. Olette osoittaneet uskomatonta venymistä ja taitoa viedä läpi tämän haastavan projektin. Toivon, että olen pystynyt rohkaisemaan ja ohjaamaan teitä mielekkäällä tavalla. Toivon, että tämä on myös teille ollut mielekäs hanke kaikkine haasteinensakin. Haluan kiittää teitä upeasta työstä kampanjan, ehdokkaimme, Espoon ja vihreämmän kaupungin eteen. Olette tärkeitä ja ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Kiitos tuhannesti!

Omalta osaltani haluan antaa kiitokset tuesta koko tässä pitkässä projektissa erityisesti Maijalla ja lapsille. Ilman teidän tukea, joustavuutta ja panosta en olisi voinut käyttää niitä lukemattomia tunteja ja päiviä vapaa-ajastani tähän projektiin. Tämä on on ollut pitkä ja raskas projekti ja toivon, että pystyn jotenkin korvaamaan tämän teille. Suuret kiitokset kuuluvat myös minua tukeneille ystäville ja sukulaisille, jotka ovat maadoittaneet ja tarjonneet kanavan purkaa paineita. Kiitokset tsempistä ja siitä avusta mitän olen saanut valokuvauksen, mainosten jakamisen, kielenkorjailujen, kylttien kiinnittämisen ja monin muin eri tavoin. Kiitos sydämestäni siitä tuesta minkä olette antaneet.

Olen myös saanut näissä vaaleissa enemmän lahjoituksia kuin koskaan ennen. Sillä on ollut suunnaton merkitys. Se on luonut uskoa siihen, että en ole yksin ajatuksineni ja että minun kannattaa jatkaa ja tehdä myös omaa kampanjaani. Se on myös konkreettisesti auttanut siinä, että olen pystynyt toteuttamaan kampanjassani asioita, jotka muuten olisivat jääneet tekemättä. Sillä tuella entistä useampi ihminen tietää minun olevan ehdolla ja se auttaa mahdollisuuksiani menestyä vaaleissa. Kiitos luottamuksestanne.

Vaaleja ei ole myöskään ilman äänestäjiä. Toivon, että mahdollisimman moni on nähnyt sen työn mitä olemme viimeisen neljän vuoden aikana tehneet, sen innostuksen ja tahdon mikä konkretisoituu kampanjassamme. Toivon, että olemme pystyneet konkretisoimaan ajatuksemme niin, että sinun on helppo ymmärtää millaista muutosta Espoon politiikkaan haluamme olla luomassa. Kiitos tuestasi ehdokkaillemme. Vaalit tehdään yhdessä myös teidän kanssanne, kiitos kun olet päättänyt osallistua tekemään Espoosta vihreää kanssamme!

Kiitos myös minua äänestäneille. Vielä en tiedä montako teitä on, mutta jokainen ääni ja tuen osoitus painuu sydämeeni ja rohkaisee jatkamaan. Tämä päivä on täynnä odotusta ja odotuksia - illalla nähdään se moniko on löytänyt minun viestini ja kokenut sen tärkeäksi. Kiitos valinnastasi!

Antti Brunni

Espoon vihreiden puheenjohtaja, ehdokas numero 119

Asuntopolitiikasta, asuntosijoittamisesta ja vuokramarkkinoista

Osallistuin Suomen vuokranantajien vaalipaneeniin, missä puhuttiin Espoon asuntopolitiikasta. Keräsin tekstiin tähän muutamia poimintojani puheenvuorostani vastauksina järjestäjän kysymyksiin:

Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä asiaa Espoon asuntopolitiikassa?

1. Ilmastopäästöjen vähentäminen ja asumisen ekologinen kestävyys. Espoo on ottanut aktiivisen roolin ilmastopäästöjen vähentämisessä keskittämällä kaavoitusta ja rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Espoon kaupunki ohjaa rakentamisessa energiatehokkaiden, älykkäiden energiaratkaisujen käyttöön sekä edistää uusiutuvien energialähteiden, kuten maalämmön ja aurinkoenergian käyttöä.

2. Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen. Näkökulma koskee Espooseen rakennettavien rahoitukseltaan tuettuja Ara-kohteiden rakentamista, mutta myös uustuotantoa. Usein kohtuuhintainen asuminen on piiloilmaisu, jolla viitataan tuetun asumisen edistämiseen, mutta mielestäni aihe niin tärkeä, että sitä täytyy edistää myös vapaarahoitteisessa uudistuotannossa. Yksi konkreettinen keino, jolla tätä kohtuuhintaisuutta voidaan tuottaa on arvioida asuntojen hintoja nostavia kaavamääräyksiä kohdekohtaisesti. Esimerkiksi parkkipaikkojen toteuttamisen vaatiminen keskustamaisella alueella, missä löytyy tienvarsipysäköintiä ei ole tarpeellista politiikkaa.

3. Asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen, johon liittyy tonttivarannon ylläpitäminen ja kaupunkisuunnittelun ja kaavoitustyön tuloksellisuus. Valtion ja Helsingin alueen kuntien maankäytön, asumisen ja liikkumisen MAL -sopimus luo edellytykset yhteiskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiselle ja synnyttää yhdessä toimivan kaavoituksen liikenneyhteyksien kannalta hyviä uusia alueita asumiselle. Tämä puolestaan luo edellytykset riittävälle uudelle asuntotuotannolle. Espoolla on ollut viimeisen valtuustokauden aikana kunnianhimoa pyrkiä sopimusta korkeampiin tavoitteisiin ja vuosi 2020 oli asuntorakentamisen huippuvuosi.

Millaisin toimin Espoon kaupunki voi mahdollistaa kaupungin säilyvän houkuttelevana sijoituskohteena yksityisille pienvuokranantajille?

Espoo on kasvanut viimeiden 5 vuoden aikana yli 20 000 asukkaalla ja saman kehityksen ennustetaan jatkuvan ainakin seuraavan 10 vuoden ajan. Ensimmäinen keino on säilyttää espoolaisten yritysten toimintaedellytykset hyvänä ja tukea niiden kasvua, koska osaajien muuttaminen Espooseen palvelee kaupungin taloutta, mutta myös vuokranantajien markkinoita.

Vuokralla asumisen suosio on kasvanut merkittävästi ja voidaankin puhua ilmiöstä ja muutoksessa ennen omistusasumiseen pohjautuneessa asumiskulttuurissa. Noin 25% suomalaisista asuu vuokralla. Asuinkuntien määrä on kasvanut ja eniten 1- ja 2 hengen talouksissa asuutaan vuokralla. Alle 30-vuotiaista 79% asuu vuokralla ja 39-44-vuotiaista 38%. Koen vuokra-asumisen edellytysten edistämisen merkitykselliseksi siksi, että nykyisessä paikkariippumattomuudelle rakentuvassa kulttuurissa tarvitaan erilaisia asumismuotoja.

Kysymykseen on helppo vastata vihreänä. Tiiviiden kaupunkimaisten palvelukeskustojen rakentaminen varmistaa, että asuntotuotanto ja vuokra-asuntotuotanto keskittyy paikoille joissa palvelut ja liikenneyhteydet on kunnossa. Tämä lähtökohta sisältyy vihreiden ajatukseen 15 minuutin kunnasta, jossa tärkeimmät palvelut ovat helposti saavutettavissa lähellä.

Espoossa Kokoomuksessa ja SDP:ssä on halu rakentaa uusille kaavoitettaville alueille mm. Pohjois-Espooseen pientalomattoa, joka ei aja pienien talouksien tavoitteita. Tiedossa on, että juuri pienten asuinkuntien määtä ja asuntojen tarve on kasvussa. Tätä tavoitetta hajautta infrastruktuuria voi vain ihmetellä.

Espoossa on viime vuosina priorisoinut kaupungin kasvua tukevia infrastruktuuri-investointeja. Investoinnit sisältävät myös oletuksia asuntotuotannosta hyville yhteyksille.  Pienten asuntojen tuotannolle on kova kysynyä. Meidän täytyy kuitenkin huolehtia, että tuotantoa riittää myös perheille heidän tarvitessaan suurempia asuntoja, jottei heidän tarvitse muuttaa ympäryskuntiin. Tämä on nähty mm. Espoon asunnoilla nousseena kysyntänä korona-aikana.

Kuntaomisteisten asuntojen vähentäminen ei ole Espoossa vihreiden tavoitteen mukaista. Meillä on edelleen tarvetta tuetulle rakentamiselle ja sosiaalisesti ohjatulle asuntotuotantonnolle, koska asunnottomuus on edelleen vakava ongelma.

Asuntosijoittajia kiinnostaa varmasti myös laatu ja kohteiden kiinnostavuus. Laadukkaat rakennukset kestävät ja esimerkiksi ekologisuus on tärkeää asukkaille. Me vihreät haluamme lisätä laatupohjaisia kilpailutuksia rakennuskohteista, jotta kaikki talot eivät näyttäisi samalta ja saisimme monimuotoisuutta asuntokantaan.

Olen havainnut keskustellessani vihreisiin kuuluvien asuntosijoittajien kanssa, että vihreiden ajama politiikka on erityisesti yksityisten, pienten asuntosijoittajien ja vuokranantajien tavoitteiden mukaista. Suomen vuokranantajien tavoitteissa on paljon tuttua ja tunnistettavaa.

Mitä Helsinki ja Espoo voivat tehdä Itämeren tilan parantamiseksi

Pohdimme HSY:n hallituksen jäsenen ja Helsingin vihreiden kuntavaaliehdokas Aino Tuominen kanssa miten kaupungit voisivat toimia Itämeren tilan parantamiseksi:

Itämeri on olennainen osa Helsinkiä ja Espoota. Esimerkiksi Helsingin kokonaispinta-alasta noin 70 % on merta. Molemmissa kaupungeissa merialue koostuu laajoista lahtialueista, saaristosta sekä uloimpana ulkoluodoista ja avomerialueesta. 

Näkymät merelle, kaupunkiin kuuluvat saaret ja rantakalliot ovat helsinkiläisille ja espoolaisille rakkaita. Kaupunkilaiset viettävät paljon aikaa merenrannoilla kesäisin, ja talvisin tuskin maltetaan odottaa meren jäätymistä, että voidaan siirtyä jäälle viettämään vapaa-aikaa. 

Katse pinnan alle paljastaa kuitenkin Itämeren surullisen tilan. Vesi on sameaa, etenkin lähellä jokisuita. Loppukesästä sinilevä myrkyttää meren uimakelvottomaksi. Rannikon vesistöjen tila on meidän suomalaisten omissa käsissä. Helsingin ja Espoon rantavesien heikkoa tilannetta ei voi laittaa naapurimaiden syyksi. Merellisten kaupunkien on panostettava enemmän rannikkovesien tilan kohentamiseen.

Helsinki ja Espoo ovat mukana Itämerihaaste-nimellä tunnettavassa toimenpidesuunnitelmassa, johon sisältyy kymmeniä toimenpiteitä Itämeren tilan parantamiseksi. Toimintaohjelman keskeinen tavoite on ollut, että meriympäristö olisi hyvässä tilassa EU:n meristrategiadirektiivin mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Aistinvaraisestikin voi todeta, että Helsingin ja Espoon rantavesien rehevöitymisen tila on edelleen heikko, joten toimet eivät vielä ole olleet riittävät. 

Enemmän huomiota tulee erityisesti kiinnittää rannikkovesiin kohdistuvaa ravinnekuormitukseen. Rannikon merialueen veden laatuun vaikuttavat tällä hetkellä hulevedet ja tilapäiset ylivuodot, hajakuormituksen tuomat ravinteet ja jokien, esimerkiksi Vantaanjoen, veden laatu. 

Helsingin alueen jätevesien kanssa on edelleen tehtävä töitä mm ylivuotojen vähentämiseksi. On myös käsiteltävä aiempien vuosien jäljiltä huonossa kunnossa olevaa merenpohjaa. Tarvitaan merialueen sedimentin hapettamista ja kipsikäsittelyä. Oleellista on silti panostaa niihin toimenpiteisiin, joilla on eniten vaikutusta: tavoitteiden saavuttamiseksi Vantaanjoen tuomaa ravinnekuormaa pitää vähentää. Jokien suojavyöhykkeillä ja vastaavilla keinoilla vähennetään pintamaan valumista maalta vesistöihin. Alueella kipsikäsittely soveltuu yli puoleen pelloista. Käsittelyn avulla Ihmisen aiheuttamasta fosforikuormitusta voidaan näin vähentää jopa neljännes. 

Jos rahoitusta näille keinoille ei löydy valtion taskusta, niin sitä tulisi löytyä silloin kaupunkien budjetista. Rantavesillä on niin iso merkitys kaupunkilaisten viihtyvyydelle, että vesien laatuun kannattaa panostaa.

Aino Tuominen, HSY hallituksen jäsen, Helsingin Vihreät

Antti Brunni, puheenjohtaja, Espoon Vihreät