Toimivat lähipalvelut

Espoon lähipalvelut ja 15 minuutin periaate

Espoo on laaja-alainen kaupunki, jossa asuinalueet eroavat toisistaan niin väestörakenteen kuin kaupunkikuvankin osalta. Tästä huolimatta lähipalveluiden kehittäminen on tärkeää jokaisessa kaupunginosassa. Kun päivittäiset palvelut, koulut, kirjastot, harrastusmahdollisuudet sekä joukkoliikenteen solmukohdat löytyvät kävely- tai pyöräilymatkan päästä, arki helpottuu ja matkustuksen tarve vähenee.

• Yhteisöllisyys vahvistuu: Kun palvelut ovat lähellä, asukkaat kohtaavat toisensa arjen askareissa ja alueelle syntyy vireä, paikalliseen yrittäjyyteen ja yhteisiin tapahtumiin perustuva yhteisö.

• Kestävä kehitys toteutuu: Tiiviit palveluverkot ja hyvät kevyen liikenteen reitit vähentävät yksityisautoilua, mikä auttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

• Monikeskuksinen rakenne: Espoossa eri aluekeskusten vahvistaminen tukee 15 minuutin periaatteen toteutumista. Se mahdollistaa kaupunkilaisten sujuvan arjen riippumatta asuinalueen sijainnista.

Kävely- ja pyöräilyreitit tukevat hyvinvointia

Espoossa on jo olemassa vahva perusta kevyen liikenteen reiteille, mutta niiden kehittäminen edelleen on keskeistä 15 minuutin kaupungin toteutumiseksi. Sujuvien kävely- ja pyöräilyväylien laajentaminen parantaa turvallisuutta, lisää kuntalaisten aktiivisuutta ja kannustaa ympäristöystävälliseen liikkumiseen.

• Poikittaisyhteydet kaupunkikeskusten välillä tukevat palveluihin pääsyä ja vahvistavat aluekeskusten merkitystä.

• Yhtenäiset reitit lenkkipoluille, rannoille ja ulkoilualueille edistävät asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä.

Luonto osana espoolaista arkea

Espoo on tunnettu runsaasta viherverkostostaan, joka ulottuu merellisistä rantareiteistä metsäpolkuihin. Lyhyet etäisyydet läheisiin luontokohteisiin tukevat henkistä ja fyysistä hyvinvointia: luonto houkuttelee liikkumaan, ulkoilemaan ja rentoutumaan.

• Metsä- ja järvialueet täydentävät tiiviitäkin kaupunginosia, kun ne ovat saavutettavissa kätevästi joukkoliikenteellä tai pyörällä.

• Lähiluonnon säilyttäminen on tärkeää myös tulevassa kaavoituksessa, jotta luonto pysyy osana urbaania ympäristöä.

Länsi-Uudenmaan sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut

Länsi-Uudellamaalla 1on panostettava erityisesti sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuuteen. Vaikka alue on moninainen, yhteinen tavoite tulee olla, että jokainen asukas – sijainnistaan riippumatta – pääsee hoidon ja tuen piiriin mahdollisimman sujuvasti.

• Fyysiset vastaanotot: Pääterveysasemat on sijoitettava järkevästi, ja tarvittaessa liikkuvat tai pienet lähipalvelupisteet tuovat palvelut lähelle asukasta. Uudet palvelumallit ovat keskeisessä roolissa.

• Etäpalvelut: Digitaaliset ratkaisut, etälääkärivastaanotot ja sähköinen asiointi säästävät aikaa ja vaivaa, mutta on huomioitava, että osalla väestöstä ei ole valmiuksia tai mahdollisuutta käyttää digipalveluita.

Datan hyödyntäminen parantaa vaikuttavuutta

Kun sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa kerätään ja käytetään dataa suunnitelmallisesti, palveluista voidaan tehdä entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia. Potilastietojen, tutkimustulosten ja hoitopolkujen parempi yhteensovittaminen auttaa kohdentamaan resursseja juuri sinne, missä niitä tarvitaan.

• Ennaltaehkäisy: Terveyttä edistävät toimenpiteet voidaan suunnata vaikuttavimmin, kun saadaan ajantasaista tietoa esimerkiksi sairauksien esiintymisestä ja hoitoketjujen toimivuudesta.

• Ammattilaisten tuki: Hoitajat, lääkärit ja muut asiantuntijat hyötyvät, kun data on helposti saatavilla ja koottu yhteisiin järjestelmiin, mikä nopeuttaa hoitopäätösten tekoa ja parantaa asiakaskokemusta.

Monimuotoinen Länsi-Uusimaa – paikalliset ratkaisut

Espoon suurkaupunkimainen rakenne ei istu täysin yhteen esimerkiksi Inkoon tai Hangon kuvaan, mutta molemmissa pätee sama periaate: palveluiden on oltava siellä, missä asukkaat liikkuvat. Tiiviisti rakennetuilla alueilla palvelut saattavat löytyä läheltä jo luonnostaan. Toisaalta harvemmin asutussa ympäristössä tarvitaan usein luovia keinoja, kuten palvelubusseja tai liikkuvia terveyspisteitä, jotta etäisemmissäkin kylissä asuvat tavoittavat palvelut.

Tavoitteena kestävä, inhimillinen arki

Lähipalvelut eivät ole vain käyntikohteita – ne ovat osa ihmisten arkea, yhteisöllisyyden ylläpitäjiä ja kestävän kehityksen edistäjiä. Espoossa tämä tarkoittaa monikeskuksisen kaupunkirakenteen vahvistamista, kevyen liikenteen väylien kehittämistä sekä lähiluonnon arvostamista. Länsi-Uudenmaan tasolla palveluverkkoa puolestaan on kehitettävä siten, että sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat sujuvasti kaikkien saatavilla – sekä diginä että kasvotusten.

Kun nämä palaset loksahtavat kohdilleen, syntyy kokonaisuus, jossa asukkailla on mahdollisuus hoitaa jokapäiväiset asiat ilman pitkiä matkoja, käyttää laadukkaita terveyspalveluita ja nauttia lähiluonnosta. Lopputuloksena on Länsi-Uusimaa, jossa perusta hyvään arkeen on kunnossa – Espoon sykkeestä Hangon rantamaisemiin.