Mitä Helsinki ja Espoo voivat tehdä Itämeren tilan parantamiseksi

Pohdimme HSY:n hallituksen jäsenen ja Helsingin vihreiden kuntavaaliehdokas Aino Tuominen kanssa miten kaupungit voisivat toimia Itämeren tilan parantamiseksi:

Itämeri on olennainen osa Helsinkiä ja Espoota. Esimerkiksi Helsingin kokonaispinta-alasta noin 70 % on merta. Molemmissa kaupungeissa merialue koostuu laajoista lahtialueista, saaristosta sekä uloimpana ulkoluodoista ja avomerialueesta. 

Näkymät merelle, kaupunkiin kuuluvat saaret ja rantakalliot ovat helsinkiläisille ja espoolaisille rakkaita. Kaupunkilaiset viettävät paljon aikaa merenrannoilla kesäisin, ja talvisin tuskin maltetaan odottaa meren jäätymistä, että voidaan siirtyä jäälle viettämään vapaa-aikaa. 

Katse pinnan alle paljastaa kuitenkin Itämeren surullisen tilan. Vesi on sameaa, etenkin lähellä jokisuita. Loppukesästä sinilevä myrkyttää meren uimakelvottomaksi. Rannikon vesistöjen tila on meidän suomalaisten omissa käsissä. Helsingin ja Espoon rantavesien heikkoa tilannetta ei voi laittaa naapurimaiden syyksi. Merellisten kaupunkien on panostettava enemmän rannikkovesien tilan kohentamiseen.

Helsinki ja Espoo ovat mukana Itämerihaaste-nimellä tunnettavassa toimenpidesuunnitelmassa, johon sisältyy kymmeniä toimenpiteitä Itämeren tilan parantamiseksi. Toimintaohjelman keskeinen tavoite on ollut, että meriympäristö olisi hyvässä tilassa EU:n meristrategiadirektiivin mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Aistinvaraisestikin voi todeta, että Helsingin ja Espoon rantavesien rehevöitymisen tila on edelleen heikko, joten toimet eivät vielä ole olleet riittävät. 

Enemmän huomiota tulee erityisesti kiinnittää rannikkovesiin kohdistuvaa ravinnekuormitukseen. Rannikon merialueen veden laatuun vaikuttavat tällä hetkellä hulevedet ja tilapäiset ylivuodot, hajakuormituksen tuomat ravinteet ja jokien, esimerkiksi Vantaanjoen, veden laatu. 

Helsingin alueen jätevesien kanssa on edelleen tehtävä töitä mm ylivuotojen vähentämiseksi. On myös käsiteltävä aiempien vuosien jäljiltä huonossa kunnossa olevaa merenpohjaa. Tarvitaan merialueen sedimentin hapettamista ja kipsikäsittelyä. Oleellista on silti panostaa niihin toimenpiteisiin, joilla on eniten vaikutusta: tavoitteiden saavuttamiseksi Vantaanjoen tuomaa ravinnekuormaa pitää vähentää. Jokien suojavyöhykkeillä ja vastaavilla keinoilla vähennetään pintamaan valumista maalta vesistöihin. Alueella kipsikäsittely soveltuu yli puoleen pelloista. Käsittelyn avulla Ihmisen aiheuttamasta fosforikuormitusta voidaan näin vähentää jopa neljännes. 

Jos rahoitusta näille keinoille ei löydy valtion taskusta, niin sitä tulisi löytyä silloin kaupunkien budjetista. Rantavesillä on niin iso merkitys kaupunkilaisten viihtyvyydelle, että vesien laatuun kannattaa panostaa.

Aino Tuominen, HSY hallituksen jäsen, Helsingin Vihreät

Antti Brunni, puheenjohtaja, Espoon Vihreät